Paitsi joku tai jotkut koko ajan.

Näin kävi: tabloid tulee, joten en siis enää piirtele Pohjalaiseen 10.3. jälkeen. Liki kahden vuoden piirtelypesti oli ihan mielenkiintoinen kaiken tämän yritys- ja seminaaripiirtelyn ohessa, semmoinen pieni (lue: olematon) sivujuonne, ja oli turvallista harjoitella pääkirjoitussivulle pilapiirtelyä rannikko-Pohjanmaan maakuntalehdessä.

Tein oikein oppimistyötäkin tässä pestini aikana: kävin taannoin ostamassa divarista kasan suomalaisten tekijöiden pilapiirroskirjoja – Kari Suomalaista ja muutamia muita – ja kävin läpi piirrosten idearakenteita. Yritin etsiä toistuvia kuvakaavoja ja löysinkin niitä. Totesin matkan varrella myös, että pilapiirroskenttä on kyllä huomattavan miehinen, tsekkaa vaikka Wikipedia-luettelo suomalaisista pilapiirtäjistä, jos et usko. (Uuh, on miehinen laji, on.)

Mutta kiva kokemus yhtä kaikki, vaikka en koskaan mitään lukijapalautetta saanutkaan. Sanomalehti kanavana oli tietty myös vähän hidas kanava tämmöiselle blogipiirtelyyn tottuneelle. Hah! Mutta mitähän me sitten keksittäisiin harrastukseksi?